sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Millai muuten? No sillai kai! Terveiset Kulttuuritalolta

14.11.2014 Helsingin Kulttuuritalo


Perjantaina kävin töiden jälkeen hakemassa meille kyläilemään yhden pienen prinsessan. Typykkä ei tiennyt etukäteen lainkaan, että olimme lähdössä pienelle reissulle. Kun oltiin saatu vaatteet vaihdettua ja hiukset ojennukseen hyppäsimme autoon ja lähdimme kohti Helsinkiä. Neiti Näppärä luuli tässä vaiheessa vielä että menemme katsomaan junioreiden koripalloa, kun kerran tuo meillä asuva mieskin sinne meni. Etenkin kun Kouvolassa järjestettiin viikonloppuna yksi Suomen suurimpia junnuturnauksia. Joskus olen minäkin ollut siellä apukäsinä. Meillä kuitenkin oli suunta hiukan eri. Omassa vatsanpohjassa kutisee kurjasti aina kun joudun ajelemaan lähellä Helsingin keskustaa. Niin tälläkin kertaa. Vaan löysimmepä hyvin Kultsalle ja jopa autolle parkkipaikan. Hiukan kiirettä meinasi pidellä. Kultsalle sisään mennessä typykkä kuitenkin keksi että olemme menossa katsomaan Yötä. Yllätys oli siis varsin onnistunut.

Emme ehtineet taaskaan kauaa istumaan penkissä, kun valot jo sammuivat ja herrat astelivat lauteille. Neiti Näppärä räpsi taas innostuneena kuvia minkä ehti. Kieltämättä se on melko hauskaa seurattavaa. Varieteeta edettiin jälleen järjestyksessä Pieni ihminen suuressa maailmassa, Ei voi elää rakkaudesta, En saanut sua pilviin, Pro Patricia. Päivänsäteen ja menninkäisen tilalla alkoikin soimaan Laulu rakkaudelle. Hetken aikaa ehdittiinkin biisiä kuuntelemaan, ennen kuin lavalle pöllähti Putouksesta tuttu Salme Pasi; Liitto-Orava ja AY-Jyrsijä. Oli vähä pehmeet touhuu, ku äijät yhes veti Laulu lakkoilulle. Hienoa, että tällaista spesiaalia ohjelmaa järjestetään. Nauru raikasi salissa. 

Iltaa jatkettiin Pasin vierailun jälkeen kaksilla Likaisilla legendoilla. Vain varjot häntä seuraa, Särkynyt enkeli jatkoivat konserttipläjäystä. Yhden illan varietee sopii Jukin laulettavaksi erityisen hyvin ja mahtavalta se kuulostaa joka kerta. Tiedän liikaa elämästä, Rakkauden symbioosi ja Älä odota minua silloin ja sitten olikin jo ensimmäinen osuus konsertista käsitelty. Upeasti ovat Varieteen kappaleet taipuneet tähän päivään, vaikkakaan helppoa niiden sovittaminen ei varmastikaan ole ollut.

Väliajan jälkeen kylttyyrielämykset jatkuivat uudempien laulujen merkeissä. Nyt kun ROLV on siirretty toisen setin aloituskappaleeksi, saa toiselle puoliajalle mahtipontisen alun. Tyhmä ylpeys on edelleen jäätävän hyvä kappale ja etenkin livenä siinä on jotain, mikä minuun iskee melko lujaa. Eikä unohdeta sitäkään faktaa, että tämä on konserttikiertue, jolla enkelifania hemmotellaan, kun kuullaan Särkyneistä enkeleistä, Tanssitaan enkeleiden kanssa ja Jukikin laulaa Oikeesta enkelistä. Täytyy sanoa, että nautin suuresti.

Toisen setin ehdoton helmi oli kuitenkin niin minun kuin Pikkuisen prinsessankin mielestä se kun lavalle Ollin kanssa nousi laulamaan Stina Girs. Siinä on ääni kohdallaan ja kauniskin se Stina on. Huikeaa. Tulipa tilaisuus päästä tämäkin duetto todistamaan, kun päätin viikko sitten ostaa liput ja yllättää tuon typykän. Jään sun viereen ja vielä bonuksena Tuhat Yötä (jonka on duetoinut Samuli Edelman ja Sani). Mahtavalta kuulosti ja tunnelma salissa oli hieno. Ilta päättyi komeasti Kiitokseen ja kunniaan.  Nimmarijonossakin käytiin. Typykkä mietti jonossa, että onkohan Stinakin jakamassa nimmareita ja pääseeköhän hänen kanssa yhteiskuvaan. Tulin siinä kysäisseeksi, että haluatkohan pelkästään Stinan kanssa kuvaan, vaiko esimerkiksi uuden kuvan Ollin kanssa. Johon neidin vastaus oli että vain Stinan kanssa. Taisi neidillä tulla joitakin traumoja Mikkelissä, kun kuva Ollin kanssa oli hitusen hankala. Olli antoi neidille ohjeita, eikä katsonut edes kameraan. Voi pientä ihmistä, ei ole helppoa silläkään. Neiti kuitenkin jännittää Ollia lähes yhtä paljon kuin kumminsakin. Kotimatka taittui hiljaisissa tunnelmissa, kun takapenkin matkustaja sammui heti kun päästiin Helsingistä ulos.

Seuraavana taitaa olla vuorossa Ollin joulukonsertti, jossa myös pääsee nauttimaan tuon pikku prinsessan seurasta. Täytyy sanoa että tuon ipanan kanssa touhuillessa meni viikonloppu yhdessä hujauksessa.