tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kerman tahdeissa Mulliganssissa

1.4.2017 Kerma feat. Miina Kouvolan Mulligan's


Aprillipäivä ja jälleen sai lukea lehdistä roppakaupalla aprillipiloja. Oma suosikkini oli kyllä Rumban julkaisema artikkeli siitä kun Olli Lindholm antoi itselleen potkut. Ja yhä edelleen löytyy ihmisiä, jotka uskovat aprillipäivänä tämänkaltaisen uutisen. Onnea teille. Toinen suosikkini aprillijutuissa oli Helsingin poliisilaitoksen julkaisema facebook-päivitys, jossa puhuttiin poliisikoirien korvaamisesta poliisisioilla.

Lauantai muodostuikin kiireiseksi päiväksi, kun ehdimme käymään tuon rakkaan mieheni kanssa syömässä, Kouvolan parhaassa ravintolassa: Three Wingsissä. Tämän jälkeen haimme appivanhempani kyytiin ja kävimme kannustamassa Kouvoja Helsingissä, voittoa ei tosin sieltä napattu mukaan. Helsingistä kotiuduttuani ehdin hyvin vaihtaa vaatetta vähän toisenlaiseksi ja suunnata Mulligan'siin.

Jostain syystä olen aivan hirvittävän huono seuraamaan minkään muun orkesterin keikkoja kuin Yön. Joten tämä pääsi hiukan yllättämään, mutta eipä siinä Kerma on taattua bilebändimeininkiä ja ainakin minä pidän siitä kovasti. On bassossa sitten Marko tai Henkka, niin takuuvarmat bilehitit kuulostavat hyvältä, molemmilla herroilla kun on varsin mukiinmenevä ääni, bassonsoitantataidoista en sitten taas osaakaan sanoa mitään, kun en siitä mitään ymmärrä. Kuitenkin se, että lähden Kermaa katsomaan, vaatii että mikin varressa on tiukasti kiinni Miina. Superenerginen, hyväntuulinen, hassu ja kaiken lisäksi varustettu uskomattoman ihanalla ja persoonallisella äänellä. Siinäpä olikin Miina tällaisessa pienessä tiiviissä paketissa. Kyseinen bilebändi on myös ollut soittelemassa jokunen vuosi sitten minun ja mieheni häissä ja oli meillä kyllä melkoisen lystiä.

Kerma soitteli kolme setillistä musiikkia ja melko laidasta laitaan mentiin. Nyt biisisetistä löytyi jokunen ainakin minulle hitusen vieraampi kipale, tuo ulkomainen musa kun ei oikein ole minun juttuni, eikä sitä liiemmin tule kuunneltua. Vaikka kiva niitäkin on toki livenä kuunnella. Omia suosikkejani kuitenkin olivat tutut ja turvalliset suomenkieliset kipaleet: Tinakenkätyttö, Kaunis rietas onnellinen, 1972, Unelmia ja toimistohommia, Kylmästä lämpimään, Älä tuu droppaa mun tunnelmaa, Romeo ja Julia ja kaikki muutkin biisit, joita en tässä juuri nyt muista. Pienenä yllärinä ja ehdottomana kirsikkana kakun päällä oli ainakin yksi omiin ehdottomiin lempikappaleisiini kuuluva Mitä tänne jää ja nimenomaan juuri Erinin versiona, siinä biisissä vaan on jotain. Paikkanahan Mulligan's on....mitenkähän sen kauniisti sanoisi...no se ei varsinaisesti kuulu suurimpiin suosikkeihini. 

Aprillipäivänä Kerma taisi olla liikkeellä seuraavalla kokoonpanolla: 
Miina Mikkonen, laulu
Marko Kuusela, basso ja laulu
Rami Rimpinen, rummut
Mikko Iivanainen, kitara
Arzi, koskettimet (Ehkäpä hänelle olisi joku "oikeakin" nimi, vaan en kyllä sitä sattunut kuulemaan. Toisaalta pääni on niin harva, että sieltä häviää kaikki informaatio, eli vaikka olisin kuullutkin, olisin silti voinut sen unohtaa.)

Kiitos Kerman "pojat" ja aina niin ihanainen Miina! Oli lystiä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti