Kevät tekee edelleen tuloaan. Aurinko on ainakin hellinyt jo täällä
päin Suomea ja sulattanut lumia. Enkä nyt puhu Nokian keksinnöstä, vaan
siitä valkoisesta tavarasta, joka talvisaikaan tuppaa peittämään maan.
Mielikin taitaa olla hiukan virkeämpi, kyllä auringolla on kummallinen
vaikutus. Vaikkakin ennen kuin tuo valkoinen tavara on lähes kokonaan
sulanut, on turha kuvitellakaan että luonto näyttäisi jotenkin
kauniilta. Vielä toistaiseksi täällä on tasaisen harmaata ja ruskeaa.
Keväällä kaikki on toisin, kun luonto herää eloon.
Tampere kutsui tässä hiljattain. Minähän tietenkin vastasin
innokkaana kutsuun, kun kyseessä oli Vanhuus Rokkaa-konsertti. Kyseessä
oli hyväntekeväisyyskonsertti, jonka esiintyjäkaarti houkutti melko
paljon. Konsertteja järjestettiin useammalla paikkakunnalla. Vanhusten
puolesta rokattiin Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella,
Kuopiossa ja Helsingissä. Tuotto käytetään paikallisten setlementtien
seniori- ja vanhuustyöhön. Kyseessä on siis järjestö, joka yleensä
tarkoittaa myös paljon vapaaehtoistyötä. Aina kun puhutaan
vapaaehtoistyöstä, nostaisin hattua, mikäli käyttäisin sellaista. Työtä
tehdään pyytettömästi, eikä toiminnalla tavoitella voittoa. Tällöin
löydetään aikaa lähimmäiselle, eikä siitä haluta rahallista korvausta.
Oma aika olisikin parasta, mitä voisimme jokainen tarjota läheisille
vanhuksille. Se on osa arvokasta vanhenemista ja samalla voisimme oppia
elämästä. Kuuntelemalla ihmisiä, joilla on varmasti monta tarinaa
kerrottavana elämästä, voisimme tehdä ison palveluksen meille maata
rakentaneille ihmisille. Omien vanhojen läheisten kuuntelemisesta
pitäisi lähteä liikkeelle. Mikäli lähipiiristä ei sopivaa vanhusta
löydy, voi vaihtaa kuulumisia vaikka naapurissa asuvan mummon kanssa.
Kuinka moni vanhus soittaa esimerkiksi hätäkeskukseen, kun he oikeasti
tarvitsevat vain jotain juttukaveria?
Ajatelkaapa itse tilannetta, että asut yksin, elämänkumppaninne on
kuollut jo joitakin vuosia takaperin. Sinulla ei ole käytössäsi
tietokonetta tai internettiä, tai vaikka olisikin mahdollisuus sen
käyttämiseen, kellään ei ole ollut aikaa opettaa sen käyttöä. Luonasi
käy kotisairaahoitaja tai vastaava kerran tai pari viikossa, se on ainut
ihmiskontakti, jonka saat viikon aikana. Liikkuminen on käynyt jo sen
verran huonoksi, ettet voi lähteä käymään edes kaupassa. Sukulaisesi
asuvat toisella paikkakunnalla, eivätkä pääse edes joka viikko katsomaan
sinua. Puhelimella voit soittaa, sukulaisesi ovat töissä aina kun
soitat, eikä heillä ole aikaa keskustella sinun kanssasi. Tunnetkohan
kenties olosi yksinäiseksi? Onko mikään ihme, että vanhukset
syrjäytyvät? Mietipä tätä seuraavan kerran kun Martta-mummo soittaa ja
tahtoo ihan vain jutella säästä ja sinusta se on turhaa löpinää, tai kun
hän pyytää käymään kylässä, kun ei televisio on hävittänyt kaikki
kanavat (paikalle päästyäsi huomaat tv:ssä pauhaavan Kauniit ja
Rohkeat).
Tampereella kyseinen konsertti järjestettiin Tampere-talossa.
Tampereella lavalla nähtiin toinen toistaan upeampia artisteja. Monien
artistien kohdalla koin ensimmäistä kertaa live-esiintymisen taikaa.
Arttu Wiskari teki livenä suuren vaikutuksen. Miehen herkkä ja upea ääni
sai kylmät väreet hipimään selkäpiitä pitkin. Miehen suurimmat hitit
Mökkitie ja Tuntematon potilas, kuulostivat livenä todella hyvältä,
vaikka radiot ovatkin soittaneet ne puhki. Suuren vaikutuksen teki myös
Pelle Miljoona. Tämän 57-vuotiaan päässä rastat eivät näyttäneet
korneilta tai jalassa olevat nahkahousut yliampuvilta. Moottoritie on
kuuma ja Juokse villi lapsi -kappaleet esitettiin suurella uholla ja
lavalla hyppien. Ei tätä voi katsoa kuin ihaillen ja hymy huulilla.
Asennetta on herrassa enemmän kuin pienessä kylässä. Tumppi Varosta en
myöskään ole aiemmin nähnyt livenä. Tumppi kuuluu samaan ikäpolveen
Pellen kanssa ja yhdessä ovat herrat tehneetkin keikkoja. Tämä herra on
oikea monitaituri ja lavalla hyvin energinen ja rokkaava hänkin. Tahdon
rakastella sinua kajahti komeasti Tamperetalossa.
Ihana ja positiivinen Mikko Kuustonen teki myös vaikutuksen. Mikko
ihastuttaa tällä hetkellä joka keskiviikko televisiossa Hyvät ja huonot
uutiset -ohjelmassa. Mikko sopii hyvin stand-up koomikkojen kanssa
samaan riviin istumaan ja saa hymyllään hymyn huulille myös kotisohvalla
katsojalle. Tätä samaa säteilyä Mikko jakaa myös livenä esiintyessään,
hymy huulilla voi kuunnella Mikon esittävän laulujaan. Osaahan hän
vitsejäkin kertoa. Mikko esiintyi myös ystävänsä Heikki Silvennoisen
kanssa konsertissa. Heikki Silvennoinen, tuo kummeleista tuttu mies
pyörähti lavalla useamman kerran tutun toimittajan asusteissa, Mauno
Ahonen oli toinen juontajista. Mauno Ahonen ainakin nauratti
kommenteillaan ja Heikki Silvennoinen on kertakaikkisen upea kitaristi.
Jumaloiden kuuntelin ja katselin taitavaa kitaran hallintaa.
Erin on kaunis, hauska ja herkkä artisti, joka osaa vangita kuulijan
omalla esiintymisellään. Erinistä välittyi tunnelma, että hän todella
elää sen mitä laulaa. Upeaa ja vaikuttavaa. Aikoinaan jo kova Nylon
Beat-fani tietysti odotti kovasti Erinin näkemistä livenä vuosien tauon
jälkeen. Nylon Beatin levyt löytyvät edelleen hyllystä ja laulujen sanat
tuntuvat edelleen tulevan jostain alitajunnasta, on niitä niin paljon
kuunneltu. Erinin levyä ei kyllä ole tullut hankittua, mutta radiosta
olen kyllä lauluja kuullut ja mukana laulellut. Vanha sydän on
äärettömän kaunis kappale ja ensimmäisen kerran kuulemani On elämä laina
sai kyyneleet silmiini. Vaikuttava artisti siis hänkin.
Jottei unohdettaisi sitä suurinta syytä, joka sai minut liikkumaan
Tampereelle. Lavallahan siis pyörähti pariin otteeseen eräs porilainen
tyyppi, joka Annika Eklundin ja erään iltapäivälehden mukaan pillahtaa
itkuun herkästi, eikä ole niin kova kuin miltä yrittää näyttää. Nyt
lavalla oli iloisen ja onnellisen näköinen artisti, josta näkee ja
aistii lavalla olemisen riemun. Niin ja herra on muuten karistanut
kiloja hurjan määrän, uskoisin että niitä on lähtenyt enemmän kuin erään
iltapäivälehden mainitsemat 10kg. Nyt voi myöntää Yön laulujen
kuulostaneen kummallisilta, koska kitaran varressa oli aivan väärä
henkilö. Rumpujen sointi oli kuitenkin tuttu. Noita kahta tuttua hahmoa
seuraillessa ja kuunnellessa, päästä häviää kaikki huolet ja murheet ja
huulilla on vain hymy jälleennäkemisen riemusta. Edellisellä viikolla
muistan myös tunteen kun, ystäväni soitti minulle yhdestä konsertista ja
kuulin pitkästä aikaa Ollin laulavan Pettävällä jäällä ja Rakkaus on
lumivalkoinen. Kyyneleet valuivat silmistä ja hymy oli huulilla. Nyt
Tampereella huomasin myös kummallisen asian, Pettävällä jäällä aikana
melkein jo odotin Annika Eklundin pomppaavan lavalle Ollin kaveriksi
laulamaan. Taisin tottua siihen viime syksynä jo liian hyvin, koska nyt
kaipasin sitä.
Annika Eklund laulaa tietokoneen kaiuttimista uusia kappaleitaan ja
olen jälleen vaikuttunut. Naisella on valtavan upea ääni ja kyllä tuolta
levyltä taitaa jo löytyä omat suosikkini, kun se on ehtinyt pariin
otteeseen soimaan läpi. Kaunis ja herkkä levy, niin kuin on laulajakin.
Ensi syksynä saamme jälleen nauttia Annikan äänestä myös Yön
konserteissa. Mahtavaa. Kohtahan pääsemme jo kuuntelemaan kuinka Olli
suoriutuu tuutulaulujen laulamisesta. Rauhallista pääsiäisen aikaa
kaikille. Ainiin, VANHUKSET TODELLAKIN OSAAVAT ROKATA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti