Vieraissa vieraissa...

23.8.2013 Lahti, Isojano

Jostain syystä tämäkään ei taas mennyt aivan kuin elokuvissa, niinkun todetaan sanoa. Ystäväinen piti hakea kyytiin, vaan eipä tule tuo vanhuus yksin, joten ei auttanut muu kuin suunnistaa yksin Lahden Hartwallin tehtaalle. Näissäkään kinkereissä ei muuten ole aiemmin tullut oltua. Ovatten sellaiseen aikaan, että Yö ja Popeda muun muassa jo lomailevat, jotenka ei ole ollut tarpeeksi hyvää syytä lähteä.

Ihmisiä valui tasaiseen tahtiin paikalle ja pienen etsimisen jälkeen löysin minäkin paikan, johon autoni lykkäsin. Hiukan meinasi olla pitkä aika odotella ensimmäistä artistia lavalle. Ennakkotiedoista poiketen illan aloitti Laura Närhi. Jotenkin omalta kohdaltani melko vaisuksi jäi tämä artisti. Ei herättänyt mitään valtavan suurta tunnetta. Jännä nähdä nouseeko Laura Närhen suosio syksyllä tulevan Vain elämää tuotantokauden myötä. Täytyy sanoa, että kun ei ole kovasti Laura Närheä kuunnellut, niin kovinkaan montaa kappaletta en häneltä tunnistanut. Tuttuja olivat lähinnä useammin radiossa soineet kappaleet Siskoni ja uusin Viimeinen aamu ja coverit Mä annan sut pois ja Hetken tie on kevyt.


Seuraavana lavalle kipusivat Kuningaspähkinä ja Setä Tamu. Ja että mitä oli? Eipä ollut näistä räppäreistä mitään aiempaa kokemusta. Nyt kuitenkin ensikokemus tuli sitten kertaheitolla. Tosin toisena tai kolmantena biisinä tuli jopa yksi tuttu kappale, Yön poltteen Tyttö sinä olet meritähti. Siinä herrojen esiintyessä aloinkin miettimään, että nuohan ne taitavat olla yhtä kuin Yön polte. Miksei sitä voida sitten ilmoittaa esiintyjälistassa niin? Ainiin no siksi, kun sieltä puuttui Stig. Tosin jostain syystä ei ollut laisinkaan vaikea kuvitella Stigiä näiden herrojen kanssa lavalle. Hauskojahan he ihan ehdottomasti olivat, joten siinä mielessä oli oikein onnistunut esitys. Biisit vaan olivat hyvin vieraita.


Sokerina pohjalla oli sitten jotain aivan muuta. Introna kuunneltiin Brädin Lämpöö. Sitten lavalle astelivat ketkäs muutkaan kuin Cheek ja TS. Omalla kohdalla kesän (ja siis kaiken kaikkiaankin) kolmas keikka ja jälleen eri kokoonpano lavalla. Ensimmäisellä kerralla lavalla räppäsivät Cheek, TS ja Mikael Gabriel. Toisella kerralla Mikael Gabrielin paikan oli ottanut Brädi (eli alkuperäinen Herrasmiesliiga koossa). Tällä kertaa Cheek ja TS vetivät ihan kaksin. Jokaisella kerralla levyjä on tietystikin pyörittänyt DJ Luoma.


Nyt siis herrat pyörittelivät shöytä kaksin tai kolmin, miten se nyt sitten sanotaankaan. Mitä tänne jää ja Anna mä meen kajahtivat ensimmäisinä soimaan. Eihän sitä siis voi mitään muuta kuin laulaa täysillä, jammailla ja läpsyttää käsiä yhteen. Itse koen jotenkin hyvin vieraana käden heiluttamisen eteenpäin, jota aika monet tuntuvat tekevän tuolla vetsivaaleilla.

Kyllä taas oli hymy huulilla koko Cheekin keikan ajan. Ei siitä mihinkään pääse. On se vaan niin kertakaikkisen mahtava live-esiintyjä. Lämpimästi voin suositella kaikille. Arvoisan kylttyyriministerimme kanssa olen Cheekin musiikista täysin eri mieltä. Kovan kohun hän ainakin sai aikaan puheillaan. Pitäisiköhän hiukan tarkemmin miettiä mitä noin niinkuin julkisuudessa sanoo, etenkin kun kyseessä on todellakin kulttuuriministeri, jonka kaiketi pitäisi kannustaa kaikkia kulttuurimuotoja. Jotenkin kenen tahansa muun sanomana tuosta lausahduksesta ei varmaankaan olisi edes noussut niin isoa hälyä. Tai en ainakaan usko. Jos et tiedä mistä hälystä puhun, niin tsekkaappa vaikka täältä. Samojen sivujen kautta voi muuten käydä katsomassa Block-festeillä kuvatun videon, jossa Cheek vastaa uudella kappaleellaan Vihaajat vihaa.


Lahdessa nähtiin lavalla kaksi hyväntuulista artistia. Joskin pari kertaa olin huomaavinani myös pientä haparointia sanojen kanssa, vaan ihmisiähän tässä kaikki ollaan ja erehtyminen ikäänkuin kuuluu tähän hommaan myös. Timantit on ikuisia kuulostaa muuten livenä aivan jäätävän hyvältä. Täytyy taas sanoa, että 20.9. suuntaan ehdottomasti levyostoksille, koska silloin ilmestyy kauppojen hyllylle Kuka muu muka -levy, joka sisältää kyllä melkoisen mielenkiintoisia vierailevia tähtösiä: Elastinen, Diandra ja Samuli Edelman.

Taas jäi Cheekistä se polte: "Tätä lisää kiitos.". Kotimatka sujuikin sitten nopeasti, kun autostereoissa huusi Cheek. Saapas nähdä mitä syksy tuo tullessaan... Työtilanteen muuttumista ainakin. Kohta pääsee täyttelemään lappusiin "työtön, työtön, työtön...". Vaan uusia sivuja pitääkin välillä käännellä elämässä, ei saa jämähtää paikoilleen. Palaillaan taas astian ääreen tässä jossain mutkassa..