sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Medialukutaito. Onko sitä?

Minä olen huolissani. Ai mistäkö? No niitä asioitahan voisi luetella vaikka loputtomiin, jos nyt kuitenkin tänään perehtyisin seuraavaan aiheeseen: nuoret tytöt. Jaa että miksikö juuri tytöt? No koska, mikäli se on jotenkin jäänyt epäselväksi, niin olen itse nainen. Osaan siis ehkäpä paremmin asettautua teinityttöjen asemaan.

Katselin vähän aikaa sitten televisiosta dokumenttia valokuvien muokkaamisesta ja siis kyseessä on julkkisten/mallien kuvat, joita erilaisissa mainoksissa ja lehdissä esiintyy. En ole oikeastaan ikinä edes ajatellut minkälainen elämänkaari kyseisillä kuvilla on, ennen kuin ne päätyvät meidän kaikkien nähtäville. Tätä asiaa olen alkanut vasta tuon dokumentin jälkeen pohtia. Dokumentissa oli eräs amerikkalainen julkimo, joka lähti tutkimaan kuvien muokkaamista. Kuinka paljon kuvia muokataan, ennen kuin ne päätyvät esimerkiksi lehteen tai kadulle tienvarsimainokseen. Samainen neitokainen kyseli nuorilta mielipiteitä kuva-asioihin. Hän myös otti itselleen haasteen ja otti yhteyttä useampiin lehtiin ja kertoi tekevänsä dokumenttia aiheesta ja että hän tahtoisi lehden kanteen muokkaamattoman kuvan. Tehtävä ei ilmeisesti ollut helppo, koska kukaan ei uskaltanut olla kiinnostunut aiheesta, olisihan heidän muuten pitänyt ottaa itsekin kantaa kuvien muokkaamiseen. Dokumentissa näytettiin miten helppoa kuvien muokkaaminen oikeanlaisilla ohjelmilla on.
Eli nuoret tuskin ovat itse kovin hyvin perillä siitä, miten paljon kuvia muokataan ennen kuin ne päätyvät lehtien sivuille. Silti tytöt ottavat mallia näistä teennäisistä malleista, jotka kuvissa tietenkin ovat virheettömiä. Malleilla ei kuvissa ole ihossa värivirheitä, ei finnejä, ei liikakiloja, rintoihin saa helposti hiukan täytettä ja rypytkin voi kätevästi ohjelmilla poistaa. Mallit ovat kuitenkin niitä, joista monet nuoret ottavat mallia, he luovat kuvia täydellisistä ihmisistä, joihin he tavoittelevat. Nuoret tytöt voivat armaassa Suomen maassamme pahoin. Tyttöjen keskuudessa väkivalta on lisääntynyt. Pojat eivät enää ole niitä "pahiksia", vaan yhtä helposti tänä päivänä tappelun koulussa voivat aiheuttaa tytöt. Tytöt ehkä kokevat liian suuria paineita olla tyttöjä. Helpommalla saattaisi päästä joissain asioissa, mikäli olisi poika. Tosin pojillekin luodaan jatkuvasti enemmän ulkonäköpaineita. Tytöillä tosin paineiden luominen aletaan jo hyvin nuorena. Yhä nuoremmille tytöille tehdään "muotilehtiä", muoti = kauneus, eli jos et ole muodin mukainen, olet erilainen ja ruma.

Ovatko meidän tämän päivän nuoret turhautuneita? Minusta tuntuu, että aiemmin nuoret olivat aktiivisempia harrastamaan kaikenlaista. Nykynuoret ovat mieluummin tietokoneella ja surffailevat sosiaalisessa mediassa, kuin menevät kaupungille tapaamaan ystäviään. Tietokoneajan kehittyminen on myös luonut koulukiusaamiselle aivan uudet puitteet. Facebook tai Youtube mahdollistavat kiusaamisen jatkumisen myös koulun ulkopuolella ja piinan loputtoman kierteen.

Nuorten ulkonäköpaineet ovat vuosien saatossa kasvaneet rutkasti. Eräs syy tähän todennäköisesti on kehittynyt teknologia. Valokuviin ei voi enää uskoa, kuvien muokkaaminenhan ei sinänsä ole uusi asia, mutta nykyään se on enemmän arkipäivää. Ennen valokuvia epäiltiin silloin, kun kyseessä oli jokin yliluonnollinen ilmiö, kuten että joku oli saanut otetuksi kuvan lentävästä lautasesta. Nykyään kuvat muokataan niin taitavasti, että tavallisen medianlukijan on vaikea epäillä näkemäänsä. Näköhän on kuitenkin eräs ihmisen tärkeistä aisteista. Joskus on jopa sanottu että "En usko ennen kuin itse näen.". Entäs kun näkee itse kuvan, uskotaanko siihen? Nuoria ei myöskään valmisteta kunnolla median lukemiseen. Pitäisi uskaltaa epäillä enemmän lehdissä kirjoitettua tekstiä. Medialla on taito saada pienistä asioista suuria. Vaikka kouluissa opetetaankin medialukutaitoa, pitäisi siihen mielestäni panostaa vielä enemmän. Nuorille pitäisi näyttää miten helppoa on lööpien tekeminen tai valokuvien muokkaaminen. Loppujen lopuksi "roskalehdistö" harvoin edes tarvitsee oikeaa näyttöä tarinalleen, kunhan se myy hyvin. Voihan sen uutisoinnin sitten korjata seuraavalla viikolla pienellä painettuna tekstinä "Pahoittelemme, mutta viime numerossa julkistettu supersuhde ei pitänytkään paikkansa.".

Nuorissa kasvaa kuitenkin maamme tulevaisuus. Tällä hetkellä tuntuu, että yhteiskunta kasvattaa pahoinvoivia, itsetunto-ongelmien kanssa painivia, turhautuneita nuoria. Minkä vuoksi päättäjät suuressa salissa eivät näe näitä ongelmia? Miksei kukaan muu tee asialle mitään? Siksi koska kukaan ei uskalla. Aikuisilta on viety auktoriteetti, nuoret ovat tietoisia oikeuksistaan, tosin velvollisuuksia heillä ei tunnu tällä hetkellä olevan. Nostan hattua niille vanhemmille, jotka onnistuvat valmistamaan omat lapsensa niin hyvin maailmaan, että heillä on mahdollisuus olla onnellisia ja nauttia elämässä pienistäkin asioista. Muuten meille on hyvää vauhtia kasvamassa "mulle-kaikki-just-nyt-heti" -sukupolvi, joka on tottunut saamaan kaiken helpolla ja nopeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti