Kesä kesä kesä!

Oi jee, se olis sitten kesä! Aurinko on ehtinyt ainakin täällä lämmittää jo niin paljon, että iho on pariin otteeseen hiukkasen punoittanut. Sellaista sattuu, kun on laiska käyttämään aurinkovoidetta. Ei voittanut Suomi jääkiekossa kultaa, eikä mitalia siis ollenkaan. Eikä Euroviisuissakaan irronnut finaalista paikkaa. Venäjä voitti jääkiekkoskabailut ja viisut meni Ruotsiin. Onneksi Ruotsiin, olisi muuten ollut liian iso kakku toiselle naapurille, jos molemmat voitot olisivat sinne menneet. Mutta palataanpa siihen kesään...

Kesä usein tarkoittaa myös upeita biisejä, jotka kesän korvilla julkaistaan ja kisaillaan parhaan kesäbiisin tittelistä. Tänä vuonna vaihtoehtoja löytyykin runsaasti. The Voice Of Finlandista tuttu Jesse Kaikuranta on julkaissut upean kappaleen: Vie mut kotiin. Kappaleen takaa löytyy Eppu Kosonen ja Saara Törmä. Kertakaikkisen mahtipontinen laulu, joka saa melkein kyyneleet silmiin ja ihon kananlihalle. Tykkään kovasti tästä.

Seuraavana kesäbiisi-tittelistä varmasti kilpailee Lauri Tähkä biisillään: Kesä eletään. Kiva ralli. Taattua Tähkää. Valitettavasti kertaakaan en ole vielä päässyt kuuntelemaan kuinka pelkkä Lauri Tähkä ilman Elonkerjuuta soi livenä, ennen julmaa avioeroa yhdessä ne soivat hienosti. Uskon kuitenkin vahvasti, että Lauri Tähkällä on edelleen hallussa yleisön ottaminen ja viihdyttäminen. En usko sen kadonneen mihinkään. Kesärallikisaan pääsee ehdottomasti mukaan myös edellä mainittu Elonkerjuu biisillään: Viistäköön siipeni maata. Siinä vasta mukaansa tempaava kipale. Jos ette vielä ole kuulleet biisiä, niin suosittelen lämpimästi sen etsimään ja kuuntelemaan. Tosin radiokanavillakin se taitaa soida jo erittäin ahkerasti. Etenkin sillä radiokanavalla jota minä eniten kuuntelen. Parin kuuntelukerran jälkeen huomaa jo hyräilevänsä kertosäettä, eli yksi kesäbiisien tärkeimmistä ominaisuuksista.

Kisasta ei tietenkään pidä unohtaa Costelloa ja hänen aurinkoista kesähittiä: Aurinko valvoo. Biisi on ensimmäinen sinkkulohkaisu tulevalta soololevyltä ja voin kertoa, että tuo levy tulee kuulumaan ainakin oman levyhyllyni "pakko saada" osastoon. Muistan ensimmäistä kertaa Popedaa livenä tuijotellessani miettineeni Costin kohdalla jotakuinkin näin: "Toi kaveri ei kyllä tasan kuulu tohon äijäbändiin, se on niin ilosen ja onnellisen näköinen, eikä yhtään semmonen kukkoilija kun Pate.". Edelleen olen melko vahvasti tätä mieltä asiasta. Costellon ääni saa sielun hyytelöksi, eikä sitä häveten tarvitse myöskään katsella. Tässä ovat minun ehdotukseni tämän vuoden kesäralleiksi. Katsotaan voittaako niistä mikään vai tekisikö joku räppibändi vaikkapa jonkun kivan kipaleen kansalle yhteisestä aiheesta juominen?

Käytiin tässä muuten jälleen tuolla paikallisissa ravitsemusliikkeissä ja siellä jälleen nautimme bilebändi Kerman live-esityksestä. Voin kertoa, että omalla kohdallani ilta oli ratkiriemukas.  Porukkaakin oli paikalle löytänyt kivasti ja Miina sai tyypit hyvin mukaan energisellä ja positiivisella tyylillään. Kesä oli tullut myös bändin biisilistaan ja kesäfiilis oli korkealla, kun musiikin tahdissa innostuttiin hyppimään ja heilumaan. Miinalle lupasimme myös pyhästi, ettei hän meistä näin helpolla eroon pääse, vaan kesällä jossain vaiheessa taas törmäillään. Mahtava ilta kaikin puolin. Rakas mieheni sai arvoisensa syntymäpäivän ja "meillä kaikilla oli niin mukavaa"... Seura oli mitä parasta ja musiikki sai hyvälle tuulelle ja hymyn huulille. Eikä me edes tapeltu taksijonossa. Tästä se kesä lähtee!