sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Mikkelissäkin oltiin Hyvässä ja pahassa

24.10.2014 Mikkeli, Mikaeli, Yön Hyvässä ja pahassa-kiertue


Tämä viikko onkin mennyt nopeasti ja siis lähinnä töiden merkeissä. Eipä siinä, erityisen mukava viikko onkin töissä ollut. Perjantaina kuitenkin otettiin jälleen auto alle ja suunnattiin Mikkeliin. Tällä kertaa auto olikin likimain täynnä. Takapenkille pakkasimme rakkaan kummitypykkäni ja rakkaan ystäväni. Kummitypykkä meinaan sai päättää haluaako hän takapenkille seuraksi äitinsä vaiko ystäväni, tällä kertaa ei äiti vienyt voittoa. Äiti, eli rakas kälyni, sai tyytyä minun seuraani etupenkillä. Joutuisasti auto taasen vei Mikkeliin.



Ensimmäisellä puoliajalla kuuntelimme tietysti Varietee-levyä. Olli irvaili jotain 5-vuotiaiden itsemääräämisoikeudesta. Ei kuulemma äiti saisi pakottaa Yötä kuuntelemaan. Vaan tässä perheessä se menee melkeinpä toisin päin. Kyllähän se pikku prinsessa on sinne ihan itse halunnut lähteä, kun kerran on laskettu "Montako yötä on siihen kun näkee Ollin.".

Väliajalla meille suositeltiin rauhoittavia. Jep. Ehkäpä niistä voisi joku hyöty olla, mutta ei tämä kyllä olisi niin hauskaa elämää, mikäli tarvitsisi käyttäytyä jotenkin hillitymmin ja rauhallisemmin. Toisella puoliajalla keskittymiskykyni oli ajoittain hiukan hakusessa, kun seurailin vieressä istuvaa pikkuprinsessaa. Voi hyvänen aika, miten ihana se pirpana on. Toinen niin tosissaan otti valokuvia (yleensä samaan aikaan minun kanssani), sitten niitä kuvia piti tietysti esitellä minulle. Niin tohkeissaan se pikku prinsessa toisella puoliajalla oli, kun biisitkin olivat tutumpia. Hassu, rakas, tytöntyllerö.

Uudelta levyltä kovasti iskee niin livenä kuin levylläkin Tyhmä ylpeys. Mahtava kipale, joka edelleen aiheuttaa kylmiä väreitä, vaikka sitä on jo melko montaa kertaa kuullut. Joku oli kommentoinut johonkin Yön facebook-päivitykseen taannoin, että joka kerta levyä kuunnellessa saa siitä eri korvamdon. Tämän allekirjoitan kyllä täysin. Joka kerta päähän jää soimaan joku kappale. Minusta levy on erittäin onnistunut kokonaisuus. En ole löytänyt yhtään biisiä, mistä en pitäisi. Joku muukin ehkäpä levystä pitää, sillä ensimmäisellä viikolla Hyvässä ja pahassa on listaykkösenä! Onnea! Mahtava juttu!

Kotimatka taittui melko rauhallisissa tunnelmissa. Takapenkillä ollut prinsessa, siis tarkoitan sitä pienempää, sammui kuin saunalyhty pienen yöpala-pysäyksen jälkeen. Lauantaina sitten löysinkin itseni sellaisesta konsertista, etten ihan heti olisi uskonut sellaiseen meneväni. Nappasin meinaan pikku prinsessa pikkusiskon mukaan ja lähdimme katsomaan Fröbelin palikoita. Hattua täytyy nostaa, että sedät jaksavat vielä heilua.


Nyt pidelläänkin sitten koko marraskuu taukoa Yöstä. Ohjelmassa kun on laatuaikaa kummilikan kanssa, parit pikkujoulut, vähän koripalloa livenä, jep jotain muutakin elämää, kuin Yö. Uskomatonta, mutta totta. Eli palaillaan astialle taas tuolla itsenäisyyspäivän tienoilla. Silloin kun on tiedossa taas jotain hyvin spesiaalia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti