Kouvola-päivää Kouvolassa 9.5.2015

9.5.2015 Kouvola-päivän ohjelmaa Kouvolan Manskilla

Meinasin ensin etten kirjoita tästä mitään, vaan laitan pelkästään muutaman kuvan tuonne naamakirjan puolelle. Mutta koska olen nainen, minulla on oikeus muuttaa mieltäni. Koska tahansa. Itseasiassa kirjoitan ihan jo vaikka siksi, että Kouvolassa tällaista järjestetään. Ohjelmahan oli varsinaisesti suunnattu nuorille. Mutta onneksi sieltä ei meitä oman nuoruuden ohittaneitakaan ajettu pois. Päivän aloitti Angels, joka edustaa paikallista nuorta osaamista. Se vähä mitä tästä ehti kuulemaan oli ihan mukavaa musiikkia. Tytöt soittivat ja lauloivat hyvin.

Seuraavaksi lavan valloitti Mansesteri, ei liene olevan vaikeaa arvata mistä tämä "orkesteri" oli kotoisin. Suomi-räppiä suoraan Tampereelta. Minuun ei uponnut. Mutta empä minä siihen kohderyhmään taida kuuluakaan. Täytyy sanoa, että melko laidasta laitaan menivät herrojen biiseissä sanat. Milloin pyydettiin beibiä tekemään vauva ja milloin sitten opeteltiin sanomaan ei. Itseäni kovasti sanoitukset naurattivat ja niin nauroi kyllä tuo meillä asuva mieskin.

Päiväkeikan kruunu oli kuitenkin Antti Tuisku. Tätä tapahtumaa, kun markkinoin nuorisolle, tuntui vastaanotto olevan melko laimeaa. Etenkin pojissa se herätti vahvoja tunteita. Monet pojat arvostelivat kovin sanoin Anttia, mutta kumma kyllä osaavat kuitenkin Peto on irti -biisin sanat paremmin kuin minä. Luonnollisestihan Antti tuo mieleen Idols -kilpailun, koska hän on yksi niitä harvoja, jotka ovat jääneet pysyvästi Suomen musiikkitaivaalle tästä kilpailusta.

Livenä en ole Anttia aiemmin nähnyt. Nyt voisin kuitenkin sanoa, että saattaisin mennä toisenkin kerran. Antista löytyi hurjan paljon ihanaa ja hyvää positiivista energiaa, joka välittyi yleisöönkin. Kyllähän siitä vähän sellainen kiiltokuva-kansikuva-jokaäidinunelmavävy- tyyppi tulee mieleen. Sen lisäksi ääni on melko hunajaa ainakin minun korvaani. Jollen tätä ennen juurikaan pitänyt Peto on irti -biisistä saati sitten Blaablaa -biisistä, niin livenä kuultuna ne biisit aukenivat ihan erilailla. Jälkimmäiselle en lämmennyt lainkaan ensimmäisellä kuuntelukerralla. Nyt kun kuulin sen livenä, niin johan kolahti. Lähinnä siinä kolahti ne sanat:

"Aseman, kulmalla jätkät päätä aukoo 
Ja mä nään, kun niiden suut on täynnä vaahtoo 
Pikku raukat huutaa niin tosissaan 
Harmi vaan en kuule sanaakaan 
Kun fiksut jätkät päätä aukoo 

Paan täysille luureihin, sen laulun jonka voima vie mut mukanaan 
Moi, teille kaikille 
Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan (blaa blaa blaa)"

Saattaapa olla, että toukokuussa julkaistavaa "En kommentoi" levyä voisi vähän Spotifystä vilkuilla. Taisinpa siinä keikan aikana joutua pyyhkäisemään silmäkulmaanikin. Vaikka ääneenhän en tätä myönnä tehneeni. Se on muuten jännä, miksi toisista artisteista pitää tykätä vähän niinkuin salaa. Ääneen ei voi sanoa pitävänsä, koska kukaan muukaan ei myönnä pitävänsä ja erilaisuushan on maailman kamalinta. Pitää mahtua muiden antamaan muottiin, silti pitäisi olla rohkeasti erilainen. Niin kauan kuin tämä maailma menee näin julmaksi, joka se nyt on, ei erilaisuudelle ole tilaa. Joten hattu nousee Antille todella korkealle. Antti edustaa jotain erilaista poppikulttuuria ja seisoo rohkeasti ja pää pystyssä lavalla. Huikea tyyppi. Pakko tykätä. Ja uskallan sanoa sen jopa ääneenkin. Oho.

Hetken ehdin pelätä että minkähän verran porukkaa mahtaa paikalla olla, onhan kyse kuitenkin Kouvolasta. Ja täytyy sanoa sen verran moitetta kouvolalaisille. Meidän kävelykadulla esiintyy ilmaiseksi Antti Tuisku, paikalle oli löytänyt paljon ihmisiä, mutta vielä paljon paljon enemmänkin olisi mahtunut jengiä. Ylipäätään ärsyttää Kouvolan mollaaminen jokatoinen päivä iltapäivälehtien sivuilla. Jokainen kun voi kuitenkin oman asuinpaikkansa valita itse. Jos me ei olla ylpeitä meidän omasta kotikaupungista, niin eikai sitä voi odottaa muiltakaan. Minä voin ainakin sanoa, että olen ylpeä siitä, että asun Kouvolassa. Tämä on minun kotini ja täällä haluan ja aion asua. Kouvolassa osataan paljon kaikenlaista. On maaseutua, on huvipuistoa, on vaellusmaastoa kauniissa maisemissa, on huippukoripalloa, on huippujääkiekkoa, on huippupesäpalloa. Älkää tulko mulle sanomaan että Kouvola on paska ja tylsä paikka, sun Kouvola voi olla sellanen mutta MUN KOUVOLA ON KAUNIS! Ugh.