Kesän viimeistä Yötä Sahalahdella

25.8.2018 Sahalahden Krouvin Kesäfestit

Parin viikon aikana ei tässä kyllä ole ihmeitä ehtinyt tapahtumaan. Paitsi että kävinhän minä taas Mummotunnelin fiiliksiä haistelemassa tuossa edellisellä viikolla. Hauska tunnelma toistamiseen Mummotunnelissa, eikä se paikkakaan enää hirvittänyt niin paljoa. Oli ihan lysti keikka. Joten sen pidemmittä löpinöittä, mennään suoraan asiaan, eli lauantai ja Sahalahti. Hyvässä seurassa aika kuluu kuin siivillä. Matka Tampereelle taittui nopeasti ja siis tuli tosiaan koukattua Tampereen kautta, koska kävimme muutaman YöYstävän kanssa syömässä ja höpisemässä. Ruokapaikaksi valikoitui Jack The Rooster, joka ei ruokien suhteen ole kyllä ikinä pettänyt. Eikä tälläkään kertaa. Myöskin Roosterin tunnelma on aina mukava ja palvelu hyvää. Mukava paikka siis kaikin puolin. Aika hypähteli tosiaan hyvässä seurassa hiukan liiankin vauhdikkaasti ja suuntasimme kohti Sahalahtea.

Täytyy sanoa, että kun ei tunne paikkoja, niin erikoiset odotukset ovat, jos tapahtuman mainoksessa sanotaan "Meille pääsee kätevästi myös traktorilla.". Selvähän se. Sahalahti pääsi ehkä kuitenkin hiukan yllättämään, sillä lailla positiivisesti. Pienet paikallisfestarit paikallisen kuppilan ulkona. Hyvä tunnelma, hyvää seuraa ja paljon hyvää mieltä ennen illan musiikillista antia. Plussapisteet Sahalahteen myös hyvästä asiakaspalvelusta. Uskalsin hiukan epäillä että miten Hyvän Yön laulut (eli Yö akustisesti) toimii ulkosalla ja festareilla, mutta hyvinhän se taipui tuollaisen pienen paikallisfestarin lavalle. Hyvän Yön lauluissa on parasta ne erilaiset versiot biiseistä, joita on kuullut monen monituista kertaa ja hiukan nopeampina versioina.

Sahalahdessa kuultiin ainakin seuraavia kappaleita:
Haaksirikko
Vie mut minne vaan
Mitä jos mä rakastan sua
Minne tuulet vie
Likaiset legendat 1
Särkyvää
Laulu rakkaudelle
Särkynyt enkeli
Sua muistoistani pois en saa
Ihmisen poika
Onnellisia vuosia
ROLV

Nyt pätkii taas muisti pahemman kerran noiden biisien osalta ja kovasti jää sellainen olo, että tuolta listalta jotain puuttuu. Alkaa ilmeisesti vanhuus vaivata kun muisti huononee, eikä biisisettiä pysty enää niin helposti kaivelemaan tuolta muistilokeroista. Illan ehdoton helmi oli kuitenkin Sua muistoistani pois en saa. Pidän kyseisestä kappaleesta kovin paljon. Se kuuluukin omaan top10 listaani Yön biiseistä. Tästä biisistä tulee vahvasti mieleen joku konserttikiertue ja taustalaulajien "koreografiat", joista tuli kovin mieleen erään nimeltä mainitsemattoman Yön solistin silloiset lavamaneerit ja näille sitten tuli yhden jos toisenkin kerran hiukan naurettua. Ihmisen pojan aikana piti melkein kyyneleitä nieleskellä, kun mietin aidan takana ollutta paikallista nuorisorivistöä, joka oli nautiskelemassa paikkakunnan livemusiikkitarjonnasta, heistä taas tuli mieleen moni nuori joiden kanssa olen tehnyt töitä ja joille toivon elämään pelkkää hyvää.

Sahalahdesta tie vei vielä Mustalahden Venetsialaisille, jossa Jerkka Virtanen oli juuri lopettelemassa keikkaansa. Puolen yön tienoilla lavan valtasi Alabama House Band solistinaan Olli Lindholm. Tiukka setti ja hyvää musaa vajaan tunnin verran. Varsin erilaisilta nuo Yö-biisit kyllä kuulostavat Yön soittamina ja muiden bändien soittamina, nyt kun tänä kesänä on ollut tuota vertailupintaa.

Kesän keikat Yöltä on paketoitu ja pakattu muistojen arkkuun, josta noita fiiliksiä ja muistoja voi aina silloin tällöin kaivella esiin. Jokunen keikka tässä kesällä on taas tullut kierrettyä. Välillä lähempänä ja välillä kauempana. Jäipä tältä kesältä tuonne muistoihin myös juhannukselta Yötön yö, jota ei taida ihan äskettäin olla tapahtunut, kun keikka joudutaan perumaan. Kesältä jää mieleen lämpimät kesäillat, vähäiset sateet, montaa kertaa ei tarvinut etsiskellä sadeviittaa esille. Päällimmäisenä kesästä jää mieleen hyvä fiilis. Kesän aikana on tapahtunut jotain Yön yhteishengelle ja se näkyy ja kuuluu. Soittamisen iloa ja hyvää yhteishenkeä on ilo seurata yleisöstä ja siitä tulee itse valtavan hyvälle tuulelle. Iso kiitos Yölle kesän keikoista! Kiitokset lähtevät ihanille soittajille, sille höpsölle solistille ja ihan huipulle roudariosastolle, joka jaksaa huolehtia että kaikki toimii. KIITOS!

Vähän aikaa joutuu vielä odottelemaan Yön uutta levyä Mitä jos mä rakastan, joka ilmestyy 7.9.2018 nyt mainospalana sen verran sanon, että älkää unohtako levyn mukana myytävää fanilehteä, jossa on ollut pieni joukko faneja mukana sitä tekemässä! Itse ainakin odotan kumpaakin todella innolla! Ja lokakuussa sitten starttaavat Mitä jos mä rakastan -konsertit. On taas mitä odottaa. Sillä välin kun odottelemme levyä ja fanilehteä, voimme kaikki olla aktiivisia ja käydä viikottain antamassa äänemme Iskelmän listalla ja päivittäin Suomipopin Top10 listalla, joihin molempiin on vihdoin ilmestynyt Onnellisia vuosia, joka ansaitsee ehdottomasti radioaikaa.

Erillistä kuvagalleriaa ei tällä kertaa muuten keikalta ole, koska halusin nyt keskittyä kuntelemaan musiikkia ja räpsin puhelimella vain muutaman kuvan ja pari videopätkää. Videoita saatan laittaa jossain vaiheessa tuonne blogin facesivulle tai facebookin YöHörhöt ryhmään. Katsotaan. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille! Käykää kuuntelemassa musaa livenä, koska se on parasta!

"Näistä öistä voimani mä saan."