Tässähän tulee kirjoittajalle paineita, kun tuolla suuressa viisaassa
naamakirjassa aletaan julkisesti levittelemään linkkiä tänne. En tiedä
osaanko enää kirjoittaa. En kyllä tiedä olenko koskaan osannutkaan. Tie
siis kutsui jälleen perjantaina. Tälläkään kertaa matka ei jäänyt kovin
lyhyeksi. Suuntana oli tietenkin Ikaalinen ja Iskelmäparatiisi
-tapahtuma. Viimeiseen asti arvoin kotona lähteäkö vaiko ei. Olisivat
varmaankin arvon Yöläiset olleet onnellisia, mikäli olisin päätynyt
toisenlaiseen vaihtoehtoon. En ole aiemmin Ikaalisissa ollutkaan.
Tapahtuma järjestettiin Ikaalisten kylpylän alueella. Alue näytti
isolta, ihan jopa niin suurelta, että meinasi heikkohermoisemmalle iskeä
paniikki, kun ei tiennyt minne pitää mennä. Onneksi paikalla oli myös
ystäviä, joilta voi kysellä apuja.
Musiikki-iloittelut aloitti Telaketju, joka kuuluu siis sarjaan
bilebändit. Covereita ropisi roppakaupalla. Miehet olivat hyvässä
vedossa. Takuuvarmoja hittejä hittien perään, joilla saa yleisön mukaan.
Toki täytyy myöntää, että jossain vaiheessa meinasi alkaa jo hiukan
ärsyttämään, kun hittipotpureita tuli niin monta. Virheliikkeen herrat
tekivät myös siinä vaiheessa, kun soittivat yhdessä potpurissaan
Tia-Marian kertosäkeen. Olisivat voineet herrat noudattaa
kohteliaisuussääntöä ja olla soittamatta toisen myöhemmin esiintyvän
orkesterin kappaletta. Kaikinpuolin Telaketju oli kuitenkin positiivinen
yllätys. Saivat biletunnelman nousemaan kattoon, niin kuin kuuluukin.
Seuraavana lavalle nousi Juha Tapio. Mieleeni on syöpynyt jokunen
vuosi sitten ollut UITn iloittelu, jossa hiukan parodioitiin mm. Juha
Tapiota, Olli Lindhomia, Kaija Koota ja olisikohan ollut myös PMMP.
Älyttömän hauska pätkä. Kannattaa etsiä se tuolta suuresta ja hienosta
YouTubesta. Juha Tapion olen tainnut nähdä kerran aiemmin livenä. Pari
vuotta sitten tuli heiluttua Iskelmäfestareilla ja siellä oli myös Juha
Tapio. Nyt Ikaalisissa Juha Tapio vakuutti kyllä mahtavasti. Herrasta
suorastaan pursusi positiivista energiaa ja hyvin se välittyi myös
katsojiin. Aivan ihana mies ja upeasti osaa ottaa yleisönsä. Juha Tapio
on myös hauska, kenellekään ei varmaan jäänyt epäselväksi, että heillä
oli lainabasisti Mambasta. Pidin tästäkin esityksestä hyvin paljon.
Viimeisenä teltan lavalle astui, mikäpä muukaan kuin Yö. Ennen
keikkaa sain tietenkin kokea sen mukavan fiiliksen, kun ystäväni
moikkasi tuttuaan ja he vaihtoivat kuulumisia. Jotenkin eksyin kertomaan
olleeni viikko sitten Kauhavalla ja hetihän sitä sitten kysyttiin, että
"Oliko se blogi sun?". Jep, kiitos tästä siis kuuluu Yön Facebook
sivujen ylläpitäjälle, Emmille. KIITOS! Kosto on suloinen, odottakaapa
vaan. Keikka alkoi tutusti samalla lailla kuin edellisenäkin
viikonloppuna. Keikan aikana mietin kaikkia maneereja, joita herrat
lavalla harrastavat. Ollilta osaan kertoa ehkä eniten maneereja, mutta
myös Daffylla on omat juttunsa, joita hän toistaa. Yleisö oli tietenkin
ihan liekeissä ja hymy oli omillakin huulilla. Vielä kun vieressä seisoo
parhaista parhain ystäväni, joka melkeinpä puolesta sanasta tai
ilmeestä tietää mitä ajattelen, ei juurikaan paremmin voisi mennä. Tällä
kertaa jopa kuulin sanat Ei rakkaus kuole millonkaan -kappaleesta ja
hyvältä se kuulostaa. Kovin on jälleen synkkää, mutta eipä Yön
tuotannosta kovin montaa iloluontoista kappaletta löydykään. Tällä
kertaa Juki lauloi Karheaa ja kaunista ja Deadlinen. Biisisetissä
mentiin aikalailla Hit music only -linjalla. Voi kun Olli kysyisi
biisitoiveita sellaisilta ihmisiltä, jotka toivoisivat jotain muuta kuin
niitä hittejä. Minusta on aina mukava kuulla harvemmin soitettuja
kappaleita. Tietenkin myös niihin hitteihin liittyy paljon muistoja, eli
oli kappale mikä tahansa, niin nautin siitä suuresti. Olisi pitänyt
mennä seuraavana päivänä Kaarinaan. Siellä soitettiin Angelique, tämän
kuuntelin puhelimen välityksellä. Kiitos ystäväiselleni. Ainiin ja melko
loppuvaiheessa keikkaa bongasin lavan sivulla tyypin kameran kanssa.
Pete oli sitten kivasti ilmeisesti ottanut jonkun kuvan ja hymyili ja
vilkutti iloisesti. Kannattaisi varoa sen kameran kanssa, menee vielä
rikki, kun sieltä kamerasta puuttuu todennäköisesti apina-suodatin.
Kyllä on sitten mukavaa porukkaa nuo Yön teknikot... ;)
Kotimatkalla mahtavan näköinen kuu valaisi tietäni melko pitkään.
Ehdin taas kelata keikan mielessäni ja hymyilemään keikalla sattuneille
jutuille sekä pohtimaan asiaa jos toistakin. Kotimatkalla Tuuloksen,
Kapakanmäen pihasta starttasi Finlandersin bussi ja virnistelin ja
toivotin mielessäni heillekin turvallista matkaa. Jälleen upea ilta
takana. Silmiä hiukan painoi Lahden kohdalla, mutta pääsinpä kotiin asti
kuitenkin. Muutama tunti aikaa nukkua ja kohti uusia rientoja, joihin
tällä kertaa ei liittynyt Yö millään lailla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti