1.3.2013 "Yli merten seilataan..."
Viime viikonloppuna oli täydellinen tilaisuus viettää aikaa tuon rakkaan mieheni kanssa. Päätimmepä siis suunnata käymään Etelä-Helsingissä, eli Tallinnassa. Eckerö Line kuljetti aamulla yli. Täytyy sanoa, että kun jonkun sortin flunssa meinasi vaivata, niin olo oli melko vetämätön. Laivamatka meinasi siis olla melkoista tuskaa, kun uni painoi silmiä. Tällä kertaa ilma suosi merenkävijöitä ja pystyi helposti käymään kannella tupakalla. Laiva oli hiukan myöhässä ja autolla kun olimme liikenteessä, joutui hetken odottamaan maihin pääsyä.
Vaan päästiinhän sitä maihin. Navigaattori päälle ja etsimään ensimmäistä kohdetta. Sen piti olla käsityötukku. Vaan eipä jääty sitä etsimään. Ei löytynyt. Kävi vähän niinkuin joskus nuorempana, kun olin vanhempieni kanssa Tallinnassa. Äitini oli sitä mieltä, että sieltä löytyy jonkun sortin myymälä, josta saa ostaa erään postimyyntifirman tuotteita. Kävelimme melko pitkään samoja katuja ristiin rastiin. Ei löytynyt liikettä. Jäi vaatteet ostamatta. Tänä päivänäkään en tiedä löytyykö kyseiseltä postimyyntifirmalta edes mitään myymälää. No mutta tällä kertaa ei edes jääty sen kummemmin etsimään käsityötukkua. Jatkoimme matkaa Ulemiste-keskukseen. Sieltähän sitä löytyikin sitten tutkittavaa. Sovitin melko monet kengät. En ostanut yksiäkään. Joitain vaatteitakin sovitin. En ostanut. Minun shoppailutaidoissani on jotain vikaa. Pitihän sitä käydä taas ihastelemassa Hello Kitty -tuotteita. Laukkuja tuli taas hypisteltyä, vaan niistäkään ei yksikään lähtenyt mukaan. Seuraavana ohjelmassa olikin Prisma. Jep. Se oli juuri niin mielikuvituksetonta, kuin miltä se kuulostaa. Aiemmin Tallinnassa vieraillessa olen ihastellut upean erilaisia elintarvikevalikoimia. Prismasta niitä ei sitten löydy. Täytynee ensi kerralla mennä johonkin paikalliseen liikkeeseen. Super Alkon kautta laivalle. Meillähän meinasi vallan tulla kiire.
Laivamatkalla iski taas järjetön väsymys. Ei napannut iltatanssit ravintolassa, eikä edes bilebändin siivittämänä. Onneksi oli varattu buffetista ruokailu. Siellä aika vierähtikin nopeasti. Täytyy ehdottomasti sanoa, että Eckerön ruuat ovat uskomattoman hyviä. Eipä muuta kuin ostokset autoon ja autolla kotia kohti. Oli muuten melkolailla paalupaikka meillä, seurailtiin portin aukaisua ja ei muuta kuin ulos laivasta ja kotia kohti ensimmäisten joukossa. Hyvä meidän tiimi! Tuliaisina meillä oli jokunen lava olutta, siideriä ja lonkeroa. Ihan vaan sillä kerroin, että voitte tekin olla huolissanne siitä, että tuo minun mies alkoholisoituu, kun minä aina sen jätän yksin kotiin. Tästä on minulle aiemminkin huoli ilmaistu. Vaan eipä siinä. On minulla ihana mies. Kyllä on onni, kun tuollaisen kanssa saa asustella ja elämäänsä vietellä. Ei valittamista. <3 Menipäs imeläksi. Ehkä parempi lopettaa nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti