Lappeenrannassa, vaan eipä humpattu tälläkään kertaa.

11.7.2014 Lappeenrannan Yöt

Viikko on huhkittu kesätöissä, vai pitäisikö sanoa kesäorjana. No mene ja tiedä kumpi titteli osuu paremmin. Kivaa on kuitenkin ollut. On saanut puuhastella aktiivisten muksujen kanssa ja vielä pari viikkoa olisi samaa lajia tarjolla. Sitten viikko "lomailua" ja paluu nuorten pariin. Viikon töissä uurastuksen jälkeen palkitsin siis itseni reissulla Lappeenrantaan. Taas. Onkos tämä nyt sitten tänä vuonna kolmas kerta? Rakas ystäväni kurvaili meille ja jatkoimme yhdessä matkaa.



Lappeenrannassa ei tarvittu matkaopasta, löydettiin perille hyvin ilman sitä. Illan korkkasi Elias Kaskinen ja Päivänsankarit. Lavan täydeltä nuoria ja söpöjä poikia. Solisti, jonka oletan kantavan nimeä Elias oli kyllä syötävän näköinen kaikkine hymykuoppineen. Ja ääni oli hunajaa. Suomirokkia sanoivat soittavansa, mutta minä luokittelisin sen kyllä kivaksi poikapopiksi. Se, kertooko tuo luokittelu kenellekään mitään, onkin sitten vallan toinen juttu.

Toisena lavalle nousi Jukka Poika. Tästä artististista ja hänen edustamastaan musiikkityylistä en juurikaan välitä. Radiosta on toki tullut kuultua melko paljon Jukka Poikaa, joten biisit ovat kyllä tuttuja. Samoin kuin olen katsonut Vain elämää -ohjelmaa, joten artisti on kyllä sinänsä tuttu. Livekokemuksia ei kyllä aiemmin ollut ja ajattelin etukäteen, että nyt sitten joutuu hetken kestämään tätä musiikkia. Vaan kuinkas kävikään? Nauroin, jammailin ja lauloin mukana. Mitenkäs tässä näin pääsi käymään? Eihän minun pitänyt tästä tykätä lainkaan. Jukka Poika pääsi siis yllättämään. Kiva ja letkeä livemeininki ja paljon hymyä ja hyvää tuulta.

Kolmantena lavalle nousi Neljänsuora. Tämähän nyt oli jo tuttua kauraa. Juhannuksena viimeksi Suoran keikalla. Juhannuksena ei Suora tehnyt suuren suurta vaikutusta. Nyt meininki oli ihan toinen. Voi hitsi sentään. Aivan huikean hieno keikka. Antti Ketonen on edelleenkin maailman suloisin artisti. Vähän joutui kuolaa pyyhkimään suupielestä. Todella mahtava meininki keikalla ja se energia. Huh! Kuuma tuli!

Neljäntenä lavalle nousi tuttu joukko. Taas sai jammailla ja nauttia täysillä. Tutut kappaleet ja hyväntuulinen äijäporukka lavalla. Hymy oli herkässä ja nauru raikui. Ollilla oli taas viihdytysvaihde todenteolla päällä ja sekös saa likat nauramaan ja kihertämään. Olen alkanut miettimään josko Ollilla lukee "lunttilapussa" Hyvässä ja pahassa säkeistöt väärinpäin. Pitääpä vilkaista, mikäli siihen tilaisuus tulee. Meinaan vaan, että se kappale alkaa sanoilla: "Vielä sinussa on paljon piilossa..." Eikä "Vielä minussa on niitä kohtia...". Tosin tällä kertaa homma meni nauramiseksi, joten se vähäkin meni jotenkin kummasti. Ja Ollin vitsithän ovat aina parasta A-luokkaa. Todellakitodellakitodellaki. Mihin se Väinökin oikein jäi?

Melko lyhyeltä tuntuva keikka. Siis jopa normaalia festarikeikkaa lyhyempi. Tarkkaa en osaa sanoa oliko näin, mutta siltä se tuntui. Liian nopeasti oli ilta ohi ja Joutsenlaulun ja Rakkaus on lumivalkoisen jälkeen piti taas huokaista muutaman kerran syvään. Hymy pilkisti huulilta, kun kävimme metsästämässä itsellemme ruokaa ja odottelimme illan viimeistä artistia lavalle.

Viimeisenä lavalle nousi J. Karjalainen. Tästäkään ei aiempaa livekokemusta ole, mutta en kyllä mitenkään valtavan suurella innolla sitä odottanut. Kuuntelimme Karjalaista hiukan kauempaa ja hyvältä se kyllä kuulosti. Kivan rento fiilis kesäisessä yössä. Kyllähän ne Karjalaisenkin kappaleet tutuksi ovat käyneet, vaikkei niitä niin suurella innolla olekaan kuunnellut. Ihan loppuun asti emme jääneet kuuntelemaan. Auton nokka kotia kohti.

Jälleen auton valtasi nauru ja hyvä mieli kun kaksi ystävystä samassa autossa istuivat. Joskin myös huokaukset täyttivät auton. Niin kertakaikkisen hyvä fiilis jäi jälleen tästäkin illasta, ettei siihen taas oikein meinaa sanoja riittää. Yön leiriin kuulun edelleenkin. Sori vaan yöläiset. Ei vienyt mukanaan söpöt pojat, Suora tai kumpikaan Jukka. Kyllä se kaikista paras fiilis jäi siitä Yön keikasta.



Jatketaanpa huomenna vielä lisää tämän viikonlopun tarinoita. Lauantaina kun tie vei Pioneerifestareille Korialle....