Juhannustouhuja...

Minäpä pääsinkin viettelemään juhannusta jo hyvissä ajoin. Tiistaina oli viimeinen aamuvuoro töissä ja sen jälkeen pääsin nauttimaan vapaista ja seuraavalla viikolla alkavasta lomasta. Kyllä tulikin nautittua. Hiukan tuli siivoiltua, kaupasta piti tietysti hakea juhannusherkkuja. Juhannusta viettelimme mieheni vanhempien luona, jossa myös mieheni sisko oli perheineen juhannusta viettämässä. Kaksi reipasta ja ihanaa pikku neitiä viihdytti kyllä kaikin tavoin. Kuinka ollakkaan kuulin omaa nimeäni kutsuttavan melko usein. Grillissä tirisi herkut ja tunnelma oli leppoisaa ja mukavaa. Kävimme välillä kotona nukkumassa ja jatkoimme taas juhannuksen viettoa. Päivä vain näytti kovin harmaalta ja tuuliselta. Vaan se ei menoa haitannut. Likat nauttivat olostaan pienessä uima-altaassa pulikoiden. Haettiin meille yksi Yö-vieraskin asemalta. Sittenhän sitä alettiinkin pikku hiljaa tehdä lähtöä juhannustansseihin.

22.6.2013 Tuulos, Kapakanmäki

Matkaa taitoimme kahdella autolla, kerrankin matkassa oli enemmän jengiä. Minun matkaseuranani oli mieheni, hänen siskonsa ja jälkimmäisen mies, vai olikohan se vielä koeajalla? ;) Peräkanaa ajeltiin kohti Tuulosta. Tuota tutuksi tullutta keikkapaikkaa. Tuulos kuuluu ehdottomasti kesän parhaimpiin keikkapaikkoihin. Ihana, kesäinen tanssilava. Paikalle olikin saapunut jo kourallinen Yö-tuttuja. Meidät miehet suunnistivat vielä baariin, me sen sijaan valtasimme paikkamme eturivistä. Kauaa emme ehtineet siinä seistä, kun minut ja ystäväni yllätettiin. Meille ystävällisesti lahjoitettiin uusia musiikkielämyksiä. Hiukan yllättävä veto. Illan musisoinnin aloitti Kohisevat Voxit. Vai oliko se Sihisevät vokit? ;) Kivaa tanssimusiikkia soittivat herrat ja kyllähän siellä juhannustanssitunnelmiin päästiin.

Ennen keikkaa sain myös miettiä syvällisemmin tätä meidän 
Yö-perhettämme. 
Edit 26.6. Poistin sukukokoukseen viittaavan pätkän, koska se oli kuulemma loukkaava, tarkoituksenani ei ollut loukata ketään. Muokataanpa nyt vielä hiukan tähän sopivaksi tekstiksi...
Perheeseen kuuluu erilaisia ihmisiä, toisten kanssa tullaan paremmin toimeen ja ollaan läheisiä, toisten kanssa välillä vähän riidellään, mutta ne riidat voidaan yleensä myös sopia. Tällä kertaa valitettavasti kävi niin, että ylitettiin joku raja ja koin tulleeni loukatuksi. Reagoin siihen voimakkaasti, tunneihminen kun olen. Turha sitä on sen ihmeemmin selitellä. Minua loukattiin ja kuinka ollakkaan en hymyillyt ja kiittänyt, vaan ärähdin ja korotin ääntäni ja sanoin pahasti. Se kaiketi tekee minusta "raivohullun" sainhan kuulemma raivokohtauksen. Hmm.. Jännä juttu, kun yleensä en kyllä moisia kohtauksia saa.

Luojan kiitos keikka alkoi ja sai keskittyä täysillä lavalla tapahtuvaan megalomaaniseen esitykseen. Lavalle oli koottu jälleen ihanan hyväntuulisia soittajia. Ollin huomattua mieheni, osoitti Olli kaivanneensa tätä varsin hellyyttävästi. Ilta aloitettiin Pienellä ihmisellä suuressa maailmassa ja jatkettiin sujuvasti Yötä vastaanottamaan. Vuorossa olikin todellinen toivelaulujen ilta ja ei voi sanoa kuin että huh huh. Monasta kuultiin pätkä. Toivelaulujen joukkoon kuului myös Loisto ja Tia-Maria. Illan ehdottomasti suurin yllätys oli Taikasanat ja hiukan tuli sellainen olo, josko se olisi omistettu minulle ja miehelleni, vaikkei sitä ääneen sanottukaan. Oman rakkaan kädet omissa käsissäni tuntuivat hyviltä ja tuntui, kuin unohtaisi että paikalla on muitakin. En muista koska olisin viimeksi kuullut Angelique -kappaleen. Se kolahtaa joka kerta kovaa. Tosin nyt taisi hiukan kolahtaa Jaskaankin... ;) Kuultiinpa sellainenkin harvinaisuus, kun Ihmisen pojasta esitettiin balladiversio, eli lavalla olivat ainoastaan Olli, Mikko ja Jaska.

Nyt sen todella huomasi, että Ari on tullut takaisin. Parivaljakko Ari ja Jaska olivat jälleen ihan lyömättömiä ja hulvattomia velikultia. Heitä ei voi katsella hymyilemättä. Jukilta kuultiin jotain ennen kuulumatonta, tai siis juhannuksena olivat ehtineet soittaa sitä jo pariin otteeseen, mutta minä en ollut aiemmin kuullut tätä kappaletta Jukin laulamana. Hyvästi maa, joka on julkaistu Ollin soololevyllä Voima. Sopii muuten äärettömän hyvin Jukin esittämäksi.


Vaan jälleen liian nopeasti oli aika kuunnella viimeinen laulu Likaiset legendat ja huutaa herrat takaisin lavalle. Haaksirikko, Kiitos ja kunnia ja ROLV ja ilta oli ohitse. Autoilla teimme uuden jaon ja hyppäsinkin likkojen kanssa samaan autoon takaisin tullessa. Kätevämpi näin. Mahtavan ihana ilta takana. Näitä lisää kiitos.

Ainiin ja tulihan sitä sitten seuraavana aamuna aamupalalla kuunneltua niitä uusia musiikillisia elämyksiä ja voin sanoa, että hyvältä kuulosti. Minä pidin kovasti ja kuuntelen varmasti kyllä levyä vielä uudemmankin kerran. Ei mennyt siis hukkaan markkinointi... ;)