torstai 20. maaliskuuta 2014

Kyllä ne vanhukset rokkaa vuonna 2014kin!

Vanhuus rokkaa konsertti Savoy teatterissa 19.3.2014


Lähdettiinpä jälkeen rakkaan ystävän kanssa pienelle automatkalle. Tähän tilaisuuteenhan oli varattu liput jo, jaa olisikohan joulukuussa. Syy siihen oli yksinkertainen. 19.3.2014 eli Ollin synttäripäivä. Sitähän sinne mentiin juhlimaan. Pienten mutkien kautta löysimme jopa Savoy-teatterin. Hyvissä ajoin olimme löytäneet tiemme teatterille. Onnistuimme siis jopa toimittamaan onnittelut ihan henkilökohtaisesti perille. Se tuntui kivalta.

Vanhuus rokkaa -konsertithan ovat pääasiassa tarkoitettu iäkkäämmille ihmisille. Tänä vuonna konsertteja järjestetään kolmannen kerran.  Joka vuosi olen itseni konsertti-penkistä löytänyt. Ensimmäisenä vuonna olin Tampereella ja viime vuonna Lahdessa, tänä vuonna oli nyt Helsingin vuoro. Esiintyjät ovat melko hyvin vaihtuneet, vaan yksi on siellä esiintyjäkaartissa säilynyt. Tänä vuonna juontajan pestin otti omakseen Heikki "Hessu" Hilander. Oman tervehdyksensä kävi konsertin alussa kertomassa myös Sirpa Pietikäinen, tämän vuoden Vanhuus rokkaa -konserttien virallinen suojelija.


Konsertin aloitti upea ihana Laura Voutilainen. Laura on kyllä esiintyjä isolla E:llä. Mahtavaa tulkintaa. Laura aloitti kahdella tutulla kappaleella: Kokonainen ja Monta monta. Todellakin jäätävän varmaa ja tunteisiin vetoavaa. Laura on takuuvarma. Lauraa olen kuunnellut melko pienestä pitäen. Olenpa joskus tainnut itsekin kokeilla karaåkessa Kerran -kappaletta. Pidän kovasti myös Lauran tavasta esiintyä, kun esiin pilkahtelee tuon tuostakin näyttelijän puoliakin.

Toisena lavalle kutsuttiin päivänsankari. Ollille tarjoiltiinkin yllätys, kun paikalle oli saapunut Ollin hyvä ystävä Karri Kivi, Ässät kultaan johtanut valmentaja. Karri toi Ollille tervehdyksen Ässiltä, kuinkas muutenkaan. Ässien pelipaita, jonka selässä komeili numero 50. Myös kaikki artistit saapuivat lavalle laulamaan Ollille onnittelulaulun. Olihan hienoa, sai itsekin joikua onnittelulaulun mukana.

Olli otti lavan haltuun ja esitti Likaiset legendat, Pettävällä jäällä ja Ihmisen poika. Taisi olla melko kova paikka kasata itsensä lauluihin. Tai sitten aistin väärin Ollin tuntemukset. Sekin on täysin mahdollista. Ainoastaan kolme miestä ei itke julkisesti ja Olli on yksi niistä. Näin hän ainakin itse väitti. Toinen taisi olla iso Arska, kolmatta en muista.

Ollin jälkeen lavalle kipusi ihanainen Suvi. Siinä on kyllä ja niin rautainen ammattilainen, vai olisiko se sitten teräksinen ja vielä ruostumaton sellainen. Suvi tulkitsi kappaleet Vaiettu rakkaus ja Täydellinen elämä. Suvi tuo kyllä kylmän keskelle kesän ja lämmön, on hän missä tahansa.

Suvin jälkeen lavan otti haltuun Pave Maijanen. Grand Old Maniksi tituleerattu artisti on kyllä ja jäätävä esiintyjä. Ei uskoisi, että syksyllä tulee mittariin 63v. Lähtisitkö soi komeasti myös yleisön laulamana. Upeasti herra tulkitsi myös Ikävä -kappaleen.

Puoliajan jälkeen Pave jatkoi lavalla kappaleilla Elämän nälkä, Jano ja Pidä huolta. Tunnelma Savoy-teatterissa kohosi kattoon asti. Paven seuraksi lavalle saapui Laura ja he esittivät yhdessä kappaleen Lemmenloruja. Tuomari Nurmion kappale kaiketikin. Hyvältä se kuulosti heidän kahden laulamana.

Laura jatkoi omilla hittikappaleillaan: Kosketa mua, Rakkautta ei piiloon saa ja Kerran. Kylmät väreet ja iho kananlihaksella. Wau. Lauran jälkeen lavan valtasikin Olli. Tälläkin kertaa rakkaus oli lumivalkoista, vaan tällä kertaa se ei päättänytkään Ollin osuutta. Viimeisenä kuultiin TEHYläisille omistettuna Kiitos ja kunnia.


Ollin jälkeen palasi talven keskelle Suvi. Tällä kertaa Suvilta kuultiin kappaleet Jos menet pois, Hento kuiskaus ja Pahalta piilossa. Menee se iho kananlihakselle Suviakin kuunnellessa. Viimeisenä Suvi kutsui lavalle vielä Ollin, jolle hän myös luovutti oman lahjansa. Olli sai uuden mikkiständin jalan, sille oli joku lempinimikin, vaan eipä se tuonne mielenperukoille jäänyt. Edit 21.3. Valistettiin tuon lahjan suhteen. Se on limppu. Muistaa kuulemma siitä, että se on limpun muotoinen. Niinhän se olikin. Komealta näytti, vaikkakin kaukaa sitä tuli katseltua. Eli odotan innolla, että pääsen tuon komistuksen lähempää näkemään. Olli ja Suvihan siis luonnollisesti esittivät Särkyvää -kappaleen. Tuota duettoa ei ikinä kyllästy kuuntelemaan, niin upealta se kuulostaa joka kerta.


Viimeisenä lavalla saatiin nauttia Hilanderin imitaatio/stand up -showsta, joka sai kyllä nauruhermot herkille. Taitava kaveri se Hessu. Lopuksi kaikki rokkarit lavalle ja kumarrukset ja oli kotiinlähdön aika. Ehkäpä ensi vuonna rokataan taas! Hyvä mieli jäi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti